Kisat alkoivat torstaina 200m vapaauinnilla. Päätin uida lajin kisapuvulla, jonka laitto vei 15 minuuttia kallista verra-aikaa. Verra jäi siis suhteellisen lyhyeksi, ja kerkesin uida vaan ne täysin välttämättömät tekniikkadrillit ja nopeudet. Mun mielen hyvinvointia järkytti suuresti se, että uitiin vaan neljällä radalla, starttipallit olivat suoraa viime vuosituhannelta, sähköistä ajanottoa ei ollut ja kisat uitiin 25m radalla. Mua vähän huvittaakin se, kuinka alkeellisissa oloissa 5-ottelun uintiosuus saadaankin järjestää, kun muissa lajeissa kaikki säännöt on kauheen tiukat; esim. ratsastuksessa vaatetus pitää olla kaulus-/kisapaitaa myöten kunnossa.
Uintiaika jäi aika vaatimattomaksi: 2:22.87. Käännökset oli tosi laiskoja ja muutenkin semmonen terävyys oli ihan hukassa. Olosuhteet huomioon ottaen aika oli kuitenkin ihan kelvollinen ja ihan kirkkaasti kisojen naisten kovin aika.
Perjantaina oli vielä ratsastus ja viestikilpailu. Ratsastuksella ei mulle periaatteessa ollut mitään väliä, kun mun ikäiset ei vielä oman ikäisten sarjassa ratsasta. Oli silti kiva saada vähän rutiinia ja kokemusta, miten se arvonta, verkka yms. oikeissa kisoissa sitten toimii. Ratsastin 80cm radan, ja arvonnassa nostin arpahatusta lapun (joka kylläkin oli ruotsiksi) jossa mulle tuli poni. En oo pystynyt ratsastaan poneilla sitten ala-asteen, joten olin vähän hämilläni hetken mutta tyttö mun vieressä selitti, että arvonta oli vaan "leikkiä", meille tulevat hevoset oli jo kisajärjestäjien puolesta päätetty valmiiksi ajat sitten. Arvonnan jälkeen vaihdoimme siis lappuja niin, että jokainen sai oikean hevosen.
Laitettiin itse omat heppamme kuntoon. Mulla oli valkea, iso ja suloinen heppa Spotify. Ensivaikutelma vähän petti, sillä liiskauduin ikävästi hevosen ja karsinan seinän väliin, kun herra päätti vähän temppuilla. Onneksi henkilökohtainen avustajani, äiti, piti loppuajan Spotify-heppaa riimussa, ja saatiin se loppujen lopuksi varustettua.
Verkassa Spotify oli kivan reipas, se muistutti tosi paljon yhtä nuorta heppaa Poweria, jolla muutama vuosi sitten ratsastelin. Otin verkassa vaan 4 hyppyä, sillä verkka-alue oli tosi ahdas. Spotifylle vasen laukka tuotti vähän ongelmia, radallakin jouduin ravin kautta vaihtelemaan niitä laukkoja. Radalla Spotify mutkitteli, kiihdytteli ja hidasteli. Semmosta tasasta tempoa ja tuntumaa ei oikeen tahtonut löytyä, mutta koska nuorille ei voi tulla aikavirheitä, ratsastin hitaasti mutta varmasti puhtaan radan. Radan jälkeen heppa sai hurjasti taputuksia ja kehuja, sitten käytiin viemässä se talliin ja hyvästeltiin. Laitettiin itse omat heppamme kuntoon. Mulla oli valkea, iso ja suloinen heppa Spotify. Ensivaikutelma vähän petti, sillä liiskauduin ikävästi hevosen ja karsinan seinän väliin, kun herra päätti vähän temppuilla. Onneksi henkilökohtainen avustajani, äiti, piti loppuajan Spotify-heppaa riimussa, ja saatiin se loppujen lopuksi varustettua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti