Elämäni parasta aikaa

     Pahoittelut tästä kuukauden hiljaisuudesta täällä blogissa! Treenit, kisat ja koulunkäynti on pitänyt huolen, ettei oo paljon ylimäärästä aikaa ollut. 

Tässä kuukauden aikana on tapahtunut vaikka mitä: vietin yhden parhaista syntymäpäivistäni ikinä, pelasin välitunnilla Sargentsien joukkueessa vesipalloa koko koulun seuratessa vierestä, kisasin elämäni ekat biathlon ja tetrathlon kisat ja poltin kaks pitsaa boarding housen kummallisessa uunissa... 

     Täällä koulunkäynti eroo tosi paljon siitä, mihin oon Suomessa tottunu. Täällä me käytetään siis koulupukuja, jotka on erilaiset "yläasteella" ja "lukiolla" näin suomalaisille termeille käännettynä. Toi on ihan kätevä käytäntö, koska meillä 6th form -oppilailla on paljon enemmän juttuja mitä saahaan tehä, joten meiät erotetaan heti siitä koulupuvusta. Aluks tuntu tosi hassulta käyttää hametta (ja muiden kanssa samoja vaatteita) joka päivä, mutta näin puolentoista kuukauden jälkeen oikeestaan tykkään tästä ratkasusta! Perjantaina yhdellä pojalla oli lupa olla ilman koulupukua ja oli tosi outoa nähä se sen "omissa vaateissa" hahah.

       Täällä kaikennäköset kakut on tosi suosittuja: kaikissa ruokakaupoissa on oma hylly valmiille kakuille, jotka maksaa yleensä vaa 1-3 puntaa kappale. Meillä on fysiikassa maanantaisin kakkupäivä, eli meidän täytyy jokasen tuua vuorotellen kakkua. Olin ihan järkyttynyt kun ekan kerran kuulin tosta, ei meillä vaan suomessa lukiossa syöty kakkua samalla kun opettaja selittää putoamiskiihtyvyydestä! Perjantaina oltiin tehty meidän kotitehtävät niin hyvin, että meidän matikan opettaja oli ostanu meille ihan jättimäisen suklaakakun... 

1. en koskaan osaa kattoa oikeeseen suuntaan, onneks isoimmissa risteyksissä on tälläset

2. tylypahkamainen main building

1 DAY LEFT

    

    Huomenna näihin aikoihin oon jo matkalla Iso-Britanniaan! Viime päivät on menny pakkaillessa ja koulussa hyvästellessä kaikkia. En oo oikeen vieläkään tajunnu että kohta en ookkaan täällä enää... Tuntuu, että kaikki on tällä viikolla ollu pelkkää "viimestä kertaa": viimestä kertaa uimassa, viimestä kertaa miekkailutreeneissä (kokeilin florettia viimeisen kerran kunniaksi ja sain muutaman pistonkin jee!), viimeistä kertaa koulussa, viimeistä kertaa s-marketissa yms yms .. :D
    ( Pakollinen maininta: pari viikkoa sitten voitin nykyaikaisen viisottelun A-nuorten PM-kultaa!)
Oon pahoillani, en tee teille sellasta vaihtareiden perinteistä 'pakkauspostausta', kun mulla harrastuksen takia tulee jo pari matkalaukullista tavaraa, joista ei kovin mielenkiintoista tekstiä sais aikaan.
       Koitan kirjottaa reissusta mahollisimman pajon, mutta saa nähä kuinka paljon aikaa mulla jää treenien ja koulun ja muun elämisen lisäksi! Luulen, ettei koulualueestakaan kovin paljon kuvamateriaalia saa edes ottaa/julkaista..

OLEN TULEVA VAIHTO-OPPILAS

      Oon monessa postaukssa sivunnut tätä aihetta vähän, mutta nyt vihdoin päätin tehä tämmösen oman postauksen aiheelle kun se on tässä vähän aikaa sitten varmistunut. Eli n. 4 kk päästä, syyskuussa 2014 lähden vaihtoon Iso-Britanniaan sisäoppilaitokseen. Se, miksi päädyin tohon maahan ja valitsemaani kouluun (ja kyllä, se siis on sisäoppilaitos!) on niin pitkä tarina, että veis varmaan monta tuntia yrittää saada se kirjoitettua ja tiivistettyä johonkin järkevään muotoon :D Mutta lyhyesti: oon pitemmän aikaa halunnut vaihtoon, mutta en oo oikeen pitänyt sitä mahdollisena mulle koska uinti (vaihtoon lähtiessä olis todennäkösesti pitänyt lopettaa/jättää vähemmälle). Viime kesänä nuorten EM-kisoissa jouduikin toiselle suomalaiselle käyneen aikataulumokan takia avajaisseremoniaan kantamaan lippua. Tapasin ennen seremoniaa kokoontumisessa yhden mukavan brittiuimarin, jonka kanssa sitten myöhemmin tutustuttiin paremmin. Sain tietää että hän opiskelee huippurintauimari Ruta Meilutyten kanssa samalla luokalla jossain sisäoppilaitoksessa Iso-Britanniassa.

      Otin asiasta enemmän selvää myöhemmin syksyllä 2013 ja samoihin aikoihin alotin nykyaikasen 5-ottelun. Koulu sijaitsee siellä länsirannikolla Plymouth nimisessä kaupungissa. Koulun nettisivuilta luin että heillä on ohjelma myös viisiottelijoille, joten semmonen pieni toive heräsi mussa että voiskohan mun vaihtounelma sittenkin toteutua :D Aika kauan meni semmosessa epätietoisuudessa ja selvittelyssä, kerran kerkesin jo luopua koko ajatuksesta. Tammikuussa 2014 käytiin kuitenkin äitin kanssa pari päivää tutustumassa kouluun ja tutustuin ihmisiin ja tein lopullisen päätöksen; siellä mää haluaisin ehdottomasti opiskella.

    Odotan aika paljon tulevalta vaihdolta, koulussa on paljon paljon paremmat puitteet viisiottelulle kun täällä Oulussa. Haluan oppia puhumaan englantia entistäkin sujuvammin ja häikäistä kaikki etenkin miekkailu- ja ampumajuoksutaidoillani kun tuun takasin .. :D Koulunkäyntiä unohtamatta. Valitsin A-levels aineiksi mun lempiaineet matikka, fysiikka, ohjelmointi ja business&economics. Rankka vaihto siis tulossa, mutta oon ehdottoman valmis tekemään töitä! 

        Vielä on vähän auki, pidänkö sieltä käsin blogia. Varmaan päivittelen ainakin satunnaisesti lomilla yms, mutta arki voi olla niin kiireistä etten paljon sen enempää pysty päivitteleen. Ois kyllä hienoa pitää harvinaista suomalaista sisäoppilaitosvaihtoblogia. Koulussa on kyllä sen verran sääntöjä, että siellä ei varmaan pahemmin kuvailla ainakaan. Ja vielä unohtu mainita että en oo menossa vaihtoon minkään järjestön kautta. Otettiin siis ihan itse yhteyttä kouluun ja sovittiin asiat. Eli tääkin on mahdollista!

(postauksen kuvat ovat mun perinteisestä linjasta poiketen netistä haettuja)

but first let me take a selfie

Tässä samalla kun vielä mietin kehtaanko sitä videomuotoista kisapostausta julkaista nii päivittelen vähä mun kuulumisia tännekkin :)

Pidin koulussa puheen nykyaikaisesta 5-ottelusta. Ylitin siinä itseni, en jäätynyt siellä kaikkien edessä ja sain sanotuksi kaiken mitä olin suunnitellutkin! Wooh hyvä minä. Onnistuin myös tekemään äärimmäisen hyvää sushia! Tämän kaiken itsekehuskelun jälkeen on pakko palauttaa itteni takas maan pinnalle: MAA2-kurssista saadun kutosen jälkeen yritin nostaa 3 kurssin numeron ainakin sinne seiskaan. Kokeen jälkeen tajusin, että ainoossa tehtävässä minkä oikeesti olin osannut, olis pitänyt laskea lieriön suhde palloon, kun ite piirsin ja laskin taidokkaasti kartiolla. Arghhh. 

Useiden epäonnistuneiden yritysten jälkeen mun napakoru saatiin kuin saatiinkin auki! Toi tyhjä reikä on tosi pelottava. Se tuijottaa mua, eikö tuijotakkin? Oon syönyt myös x määrän (en kehtaa täällä edes tunnustaa) noita uusia Ben & Jerry's jätskipurkkeja! Oih. 

Loppuun vielä tälläsii deep quotekuvii. Tämä tyttö vaihtaa maisemaa syksyllä. Blondi yksin isossa maailmassa. Sisäoppilaitoksessa. Koulupuvussa.

PLYMOUTH

Moikka! Viikko sitten keskiviikkona me suuunnattiin äitin kanssa pariksi päiväksi Plymouthiin. Mulla on ollu pitkän aikaa haaveena päästä käymään Iso-Britanniassa, sillä mulla on muutamia uintikavereita sieltä ja etetenki Lontoo on kokoajan blogeissa yms. esillä.

Lennettiin Oulusta Helsingin kautta Heathrown lentokentälle, josta käveltiin bussiasemalle jossa hetken aikaa kerettiin ihailla punasia busseja ja napsia musta pakolliset turistikuvat ;) Jatkettiin sieltä sitten bussilla Plymouthiin. Niihin aikoihin oli jo niin pimeetä, ettei matkalla voinu oikeen ihailla "maisemia", mutta hymyilin silti itsekseni koko 4h bussimatkan. Oli ihanaa olla vihdoin Briteissä.

Pysyttiin hyvin muonitettuna koko reissun ajan^ Starbucksilla tuli käytyä useamman kerran ja mun paikallinen kaveri käytti mua myös Brittien omassa kahvilaketjussa Costa coffeessa.

Koulu oli aivan m.a.h.t.a.v.a!! Ei voi muuta sanoa. Kaikki oli tosi ystävällisiä, ruoka oli hyvää ja ilmapiiri ihana ja kannustava. Ainakaan ton reissun jälkeen en yhtään ihmettele miksi Iso-Britannia menestyy nykyaikaisessa 5-ottelussa niin hyvin! Koululla oli oma uima-allas, miekkailusalit (huomatkaa monikko), juoksumahdollisuudet, jalkapallo/rugbykentät, ammuntahalli ja vaikka mitä muuta. Ponyclub on ainut minne on vähän pitempi matka (eli varmaan max. joku 10min autolla) ja sinnekkin menee aina koulun pihasta autokuljetukset.

    Pääsin ite osallistumaan ammunta-, uinti-, juoksu- ja kahteen miekkailutreeniin. Puolentoista päivän sisällä! Huh. En pistäisi pahakseni jos mullakin olisi mahdollisuus käydä koulussa aina välitunnilla vetämässä ammuntatreenit....

 

Plymouth oli kaupunkina aivan ihana, meri oli lähellä ja talot juuri sellasia mitä olin etukäteen ajatellutkin Brittiläisten talojen olevan.

Kaikki loppuu aikanaan, lauantaina illalla kolmen ihanan päivän päätteeksi oli aika lähtä junalla kohti Readingia. Sunnuntaina päivällä oltiinkin sitten takasin kotona taas yhtä kokemusta rikkaampana ja monenmonen ihanan muiston kera. Matkalaukkukin sai myös (tietenkin) uutta täytettä, sillä pitihän ne Primark ja topshop yms. kiertää. Pieni kehitysehdotus Primarkille; maassa jossa sataa lähes joka päivä, EI kannata laittaa ostoksia pahvi/paperipussiin. Nimimerkillä, väsyneenä pitkän päivän jälkeen sateessa hotellia kohti juostessa ei ole kiva pysähtyä keräämään uusia, maahan pudotessa likaantuneita vaatteita keskeltä autotietä!!!!!!!